A constellation of tears on your lashes.
Burn everything you love.
Then burn the ashes.
In the end everything collides.
My childhood spat back out the monster that you see.
My songs know what you did in the dark.
So light 'em up.
Tyttö katsoi hymyillen, kuinka tulenlieskat nielivät taloa. Tuli rauhoitti tyttöä. Sillä oli sama vaikutus häneen, kuin meren kohinalla oli toisiin ihmisiin, tuntui kuin muuta maailmaa ei ollut. Kuin tyttö olisi ollut yksin, pelkkä tuli seuranaan. Tyttö nautti yksinäisyydestä, ihmiset olivat liian vaikeita olentoja hänen mielestään. Joko ne esittivät olevansa jotain muuta kuin olivat, tai sitten eivät uskaltaneet olla mitään. Olivat kuin eivät olisikaan. Tuli ei valehdellut, taikka esittänyt olevansa muuta, tuli vain oli. Se oli kaunista, melkein hypnoottista katseltavaa. Mutta silti niin vaarallista. Tuli muistutti tyttöä myös Feeniks-linnun tarusta. Kuinka jokin niin kaunis joutuu kokemaan niin karmean kuoleman ja sitten syntyä vielä kauniinpana kuin koskaan ennen. Kuinka jokin niin karmea asia kuin tuli voi luoda jotain niin kaunista kuin Feeniks-lintu. Tuli oli riivannut tytön mielen, hän ei nykyään ajatellut mitään muuta.
Paloauton pillit lähestyivät tulipaloa, mutta tyttö ei kiinnittänyt huomiota niihin. Hänen katseensa oli kohdistunut tanssiviin tulenlieskoihin, jotka muodostivat mitä ihanempia kuvioita. Tyttö oli niin keskittynyt tuleen, ettei huomannut poikaa, joka seisoi puiden varjossa tien toisella puolella, katsellen tyttöä, joka katsoi tulta.
Paloautot saapuivat paikalle, mutta tyttö ei hievahtanutkaan paikaltaan. Ilmekkään häneltä ei värähtänyt, kun palomiehet huutaen juoksivat hänen ohitseen, letkut kädessä, valmiina sammuttamaan tulipaloa.
Poika katsoi kuinka ambulanssi pyyhälsi paikalle. He vievät hänet pois, hän ajatteli. Poika tunki kätensä taskuihin, astui pois puiden varjosta ja lähti kävelemään kohti tyttöä. Hänen katseensa oli kiinni tytön takaraivossa, hän ei uskaltanut siirtää katsettaan pois, koska tyttö ehtisi kadota siinä ajassa. Poika tarttui tyttöä kädestä ja katsoi kuinka hymy nousi tämän kasvoille. Kun tytön käsi kosketti pojan kättä, pojasta tuntui, kuin tuli oli polttanut hänen kättään. Ei sellainen tuli, joka sattuu, vaan sellainen, joka rauhoittaa, tuo lämpöä ja rauhaa koko kehoon.
"Tule", poika sanoi ja nykäisi tyttöä kohti puita. Tyttö liikahti ensimäistä kertaa sitten tulipalon sytyttyä ja lähti seuraamaan poikaa, joka katsoi tyttöä, joka katsoi tulta. He katosivat puiden siimekseen, eikä kukaan edes muistanut heidän olleen paikalla.
This is the story of how they met.
Her picture was on the back of a pack of cigarettes.
When she touched him he turned ruby red.
A story that they’ll never forget.
Never forget.
-----
mmmjuu. koulun kulttuurikilpailuihin kirjotin tän ja silleen. koko FOB'n uusin albumi save rock and roll oli melkeempi inspis tätä kirjottaessa, mutta varsinki biisit my songs now what you did in the dark ja where did the party go, joista noi lyriikatki on. sillo ku alotin tätä kirjottaa kuuntelin pelkästään the phoenix biisiä ja siitä se ajatus sitten lähti lol
